Osa 10. Paljon onnea kaikille!

Heips! Ehdin tehdä osan lauantaiksi, kuin pitikin :D Tämä osa on aika iloinen, koska minulla oli aika hyvä fiilis tätä kirjoittaessa. Toivottavasti tykkäätte. Kommentit tervetulleita :)

Aamulla Katy makasi väsyneenä lattialla hörppimässä kahvia. Greta oli vielä nukkumassa sikeästi huoneessaan. Katyn mieltä painoi Gretan eilisiltainen lause. Mitä Greta tarkoitti sillä, että Katyn asiat järjestettäisiin? Katy mietti päänsä puhki, muttei keksinyt vastausta. Gretan talon lattia oli kylmä ja kolea, ja sohva niin epämukava ettei tiennyt missä olisi paras istua. Katy oli kuitenkin valinnut kylmän lattian. Juuri kun Katy oli taas vaipumassa ajatuksiinsa, Greta astui huoneeseen ja sytytti valot.

”Katy hupsu, mitä sinä siinä teet?” Greta kysyi huvittuneesti nauraen samalla. Katy katsahti Gretaan väsyneesti ja osoitti kahvikuppiaan. Greta jatkoi nauramistaan. ”Ymmärsin kyllä, että juot kahvia, mutta nouse nyt ylös sieltä ettet sairastu.”

Katy nousi hitaasti ylös. ”Huomenta Greta ja vauveli!” hän hihkaisi ja Greta nauroi. Sitten Katy vakavoitui. ”Mitä tarkoitit eilen kun sanoit, että järjestät asiani?”

Greta silitteli vatsaansa ja hymyili iloisesti. ”Etkö sinä jo arvaa?” hän kysyi hieman ilkikurisesti. ”Miten minä voisin arvata mitä sinä olet ajatellut?” Katy sanoi hieman ärtyneenä. Greta irvisti ja näytti kieltään, kuin lapsi. ”Tarkoitin tietenkin, että…”

Yhtäkkiä Greta kumartui.”AAAAAAAA!” Gretan lause keskeytyi karmaisevaan huutoon. Katy hätkähti ja astui vaistovaraisesti kauemmas. ”Minua sattuu!” Greta kirkui karmaisevasti. ”Vauva syntyy, ainakin luulen niin!” Katy katseli Gretaa hädissään.

”Katy, soita heti ambulanssi minuun SATTUU!” Greta huusi vihaisena.

Katy juoksi puhelimen luokse ja näppäili kiireessä hätänumeron. ”Ambulanssi tänne ja heti, ystäväni synnyttää!” Katy kirkui hädissään puhelimeen katsellen samalla tuskissaan olevaa ystäväänsä. ”Mikä on osoitteenne?” kuului puhelimen toisesta päästä. ”Rämekuja 3!” Katy sanoi paniikissa katsellen yhä Gretaa. Greta kirkui kovaa ja Katy hätkähti. ”Tulkaa pian!” Katy sanoi ja katkaisi puhelun.

”Toivon todella, että Gretalle ja vauvalle ei tapahdu mitään pahaa”, Katy ajatteli ja kauhisteli samalla Gretan tuskia.

Gretan synnytys kesti 5 tuntia ja hän synnytti terveen tyttövauvan. Tyttö painoi 3467 grammaa ja oli 50 cm pitkä. Katy oli koko synnytyksen ajan Gretan tukena eikä lähtenyt hänen luotaan hetkeksikään. Greta antoi lapselleen nimeksi Miranda. Tyttö sai äitinsä suklaanruskeat silmät sekä kauniin ihonvärin. Isän musta tukka oli kuitenkin Mirandalle periytynyt. Greta ei voinut olla ihastelematta tyttärensä kauneutta sairaalassa ja kun kotiinlähdön aika koitti ihastelu jatkui edelleen. Greta ei saanut silmiään irti Mirandasta!

Vaikka Gretaa ei kuvittelisi äidiksi, hän kuitenkin rakasti Mirandaansa valtavasti ja suukotteli tätä joka hetki.

”Katso Miranda, tämä on sinun uusi kotisi! Et ole enää sairaalassa!” Greta nauroi ja nosti Mirandan ilmaan. Miranda nauroi ja katseli huvittuneena äitiään.

Gretan ja Mirandan välistä rakkautta ei pystynyt sanoilla kuvailemaan riittävästi.

”Katy, et sinä haluaisi ryhtyä Mirandan kummiksi?” Greta kysyi yllättäen. Katy häkeltyi ja hymyili iloisena. ”Oi! Ihanaa se olisi kunnia!” Greta katseli ihastuneena tytärtään. Äkkiä Katyn mieleen palasi eräs asia. ”Voisitko nyt kertoa minulle mitä tarkoitit sillä asioiden järjestämisellä? Viimeksi lauseesi jäi kesken.” Katy sanoi kysyvästi. Greta naurahti ja osoitti kädellään ovelle. ”Mene ulos niin saat tietää. Siellä taitaakin jo olla joku odottamassa sinua.

Katy kauhistui nähdessään ikkunasta ulkona odottavan henkilön. ”Pystyykö hän antamaan anteeksi lähtöni?” Katy kysyi ajatuksissaan ja käveli ulos.

Ulkona oli tietenkin Tomi. Katy katsahti Tomiin anteeksipyytävästi. ”Hei Tomi”, Katy kuiskasi. Tomi hymyili Katylle lämpimästi.

Tomi sulki Katyn tiukkaan syleilyynsä. Katy nauroi. ”Ihana nähdä sinua Katy!” Tomi huudahti. ”Samoin”, Katy kuiskasi iloisena. He syleilivät toisiaan iloisina, kunnes Katy keskeytti: ”Pystytkö sinä antamaan minulle anteeksi lähtöni?” hän kysyi surullisena.

Tomi hymyili ja silitti Katyn poskea. ”En edes ole ollut sinulle vihainen, olin vain hirveän huolissani ja toivon ettet ikinä enää karkaa tuolla lailla!” Katy tunsi riemun sisällään. Tomi ei ollut vihainen! Kaikki oli hyvin!

Innoissaan Katy hyppäsi Tomin syliin ja kiljui riemuissaan. ”Miten sinä oletkin noin kiltti minulle?” Katy sanoi. Tomi rutisti Katya kovemmin ja kuiskasi: ”Se johtuu varmaankin siitä, että rakastan sinua aivan valtavasti!”

Katy irtaantui Tomista ja hymyili suloisesti. ”Rakastan sinua valtavasti Katy, tuletko taas asumaan luokseni?” Tomi kysyi. Katy katseli Tomia vielä hetken ja vastasi: ”Tietenkin tulen asumaan luoksesi jos se vain käy”

”Rakastan sinua”, Katy kuiskasi Tomin korvaan ja suuteli tätä hellästi.

-------------------------------------------------------------------------------------------

Katy oli muuttanut Tomin luokse heti kun ehti. Nyt he olivat asustaneet yhdessä jo muutaman viikon ja seurustelivat avoimesti. Katy oli laittanut eropaperit postiin ja Mikaelin ja hänen avioeronsa oli astunut jo voimaan. Katy tunsi olonsa todella vapautuneeksi, kuin olisi jättänyt kokonaan entisen elämän taakseen. Nyt Katy ja Tomi katselivat pilviä ja makasivat yhdessä ulkona. (huomatkaa toki molempien uudistunut ulkomuoto :>)

”Katy, kai sinä tiedät, että rakastan sinua?” Tomi kysyi. Katy katsahti rakkaaseensa kummastuneena. ”Tietenkin minä sen tiedän ja minäkin rakastan sinua valtavasti”

Tomi hymyili Katylle ja halasi tätä tiukasti. ”Pitäisiköhän meidän mennä sisälle, täällä alkaa olla hieman viileää?” Katy nyökkäsi ja he lähtivät kulkemaan käsikkäin sisään.

Kun he olivat päässeet sisätiloihin Tomi esitti kysymyksen: ”Huvittaisiko sinua tanssia hieman kanssani?” Katy hihitti ja nyökkäsi. Tomi tarttui Katya hellästi käsistä kiinni.

Tomi ja Katy tanssivat lähekkäin samalla hymyillen toisilleen hellästi. ”Mistäs tällainen romanttisuus?” Katy kysyi uteliaana.

”Tämä kaikki johtuu siitä, että rakastan sinua”, Tomi kuiskasi Katyn korvaan ja kumartui suutelemaan tätä. Katy hymyili ja vastasi takaisin: ”Minäkin rakastan sinua, enemmän kuin osaat kuvitellakaan.”

Samassa Tomi irrottautui Katysta, mutta piti yhä kätensä Katyn kädessä. ”Todellako rakastat minua?” Tomi kuiskasi.

”Suostuisitko sitten tulemaan vaimokseni Katy? Lupaan rakastaa sinua ikuisuuden joka ainoana päivänä. Ikuisesti.” Tomi sanoi avatessaan samalla kauniin rasian, jossa sormus lepäsi. Katy hyppäsi ilmaan ja nosti kätensä suunsa päälle peittääkseen kirkaisun.